Saarioispuoli

Saarioiskulma, Saarioispuoli, Saarioisten hallintopitäjä jne. ovat historian kirjoituksessa mainittuja nimityksiä Vanajaveden erottamalle hallinnollisesti Sääkmäkeen kuuluneelle alueelle. Näin kertoo akateemikko Eino Jutikkala Saarioispuolen omat jutut kirjassa.

Niin kauan kuin maanteitä ei ollut, vesiväylät olivat ensisijaisia kulkureittejä ja järvet pikemmin yhdistivät kuin erottivat. Oli näin ollen luontevaa liittää nykyisin Saarioispuoleksi nimetty asutus ja paljon kyliä vielä sen takaa Rantoon ja Kirkonpuolen kanssa Sääksmäen kirkkopitäjäksi. Sen Sääksmäen kirkkopitäjään kuuluvaa osaa, Tarttilan neljänneskuntaa, ruvettiin joskus jokapäiväisessä puheessa nimittämään Saarioiskulmaksi.

Hallintopitäjä hajosi vähitellen, ja koko Sääksmäki muodosti sitten yhdessä Kalvolan kanssa oman käräjäkuntansa. Talon tarkkuudella tunnetaan asutus alkaen ensimmäisestä maakirjasta, joka laadittiin Hämeessä v. 1539. Silloin oli Sääksmäen hallintopitähässä 141 ja Tarttilan neljänneskunnassa 68 taloa, jälkimmäisessä lisäksi kolme aateliskaratanoa eli säteriä...

Alueen posti tuli junalla asemalle osoitteella: Kuurila, mistä sen postinkantajat kävivät hakemassa. Linnaisiin siirtyneen postikonttorin lakkauttamisen jälkeen Saarioispuolelle jäi ainoaksi Tarttilan konttori ja siinä yhteydessä kaikkien osoitteet muutettiin 37770 Tarttila, jonka säilyttämisestä v. 1990 käyty kädenvääntö onkin eri juttunsa. Kun jokainen saarioispuolelainen kirjoittaa osoitteekseen Tarttila, on selvä, että tämä tieto yleisesti yhdistetään asuinalueeseemme, vaikka olemmekin kotoisin kuudestatoista eri kylästä.

Tänä päivänä lapset käyvät Tarttilan koulussa, sanomalehdet kertovat tapahtumia Tarttilasta, asuntoja on myytävänä Tarttilassa. Fb-sivu Tarttilalaiset kokoaa yhteen nykyisiä ja joskus Saarioispuolella asuneita henkilöitä. Keskustellaan siellä, onko muutoksen aika nyt.

Otteita Sointu Simolan tekstistä...

Saarioispuolen historia